perjantai 28. helmikuuta 2014

Lettejä takkutukan taltuttamiseen

Esikoisemme on kasvattanut hiuksiaan käytännössä koko ikänsä. Niitä on käyty vuosien mittaan tasoittamassa kampaajalla aina silloin tällöin, mutta pääsääntöisesti niiden on annettu kasvaa. Ja onhan ne kauniit, silloin kun eivät ole tolkuttomassa takussa.

Olen aina tykännyt letittää hiuksia, minua ei ole vain itseäni siunattu pitkillä paksuilla hiuksilla, niinpä olenkin kohtuullisen innoissani elävästä kampauspäästä, paitsi silloin, kun selvittelen niitä tolkuttomia takkuja itku silmässä.

Tässä muutamia vinkkejä hiusten letittämiseen:

 Ranskalainen letti vinottain



Hiukset harjattu ja selvitetty takuttomiksi


Letitys aloitettu perinteisellä ranskalaisella letillä
etuhiuksista, pään vasemmalta puolelta

Letitetään pään poikki vinoittain.



Loput hiukset letitetään perusletille
oikealle puolelle



"Vesiputousletti"

Letitys aloitetaan ranskalaisena lettinä, mutta
yläpuolelta otettu osio pudotetaan alas.
Alas pudotetun osion vierestä otetaan uusi osio,
joka liitetään lettiin. 



Loput hiukset letitetään haluttuun pituuteen asti
toiselle puolelle päätä



Tässä kiharsin vielä hieman latvoja

Kalanruotoletti

Kalanruotoletti aloitetaan jakamalla hiukset kahteen osioon. Sen jälkeen toisesta osiosta otetaan pienempi osio, joka siirretään hiusten yli ensimmäisen osion joukkoon.

 






Nyt siitä osiosta, johon siirrettiin hiuksia, otetaan uusi osio,
joka siirretään taas toiselle puolelle







 
Tässä aloitin tekemään pientä lettiä
pään vasemmalle puolelle.

Kiinnitin letin ja tein oikealle
puolelle samanlaisen.


 
 
Yhdistin letit keskeltä yhtenäiseksi
kalanruotoletiksi.


Letit voi myös letittää loppuun asti ominaan ja
kiertää pinnien avulla nutturaksi

perjantai 21. helmikuuta 2014

Lastenneuropsykologinen kuntoutus

Kuten aikaisemmassa postauksessa kerroin, kuopuksemme käy lastenneuropsykologisessa kuntoutuksessa. Ennen kuntoutuksen aloittamista kävimme keväällä 2013 läpi lastenneuropsykologiset tutkimuskäynnit. Ohessa tietoa mitä neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan ja kuntoutuksessa tehdään.

Neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan
*Älyllistä suorituskykyä
*Kykyprofiilia (Vahvat ja heikot taidot)
*Suoriutumisen erityispiirteiden yhteyksiä keskushermoston kehitykseen

Tutkimus tehdään neuropsykologisia testejä, haastatteluja, havainnointia käyttäen. Tutkimuksessa selvitetään lapsen taidollisia valmiuksia eri alueilla (esim. kielellinen kehitys, havaintotoiminnot, muisti ja oppimiskyky, tarkkaavaisuus, oman työskentelyn ohjaaminen). Lapsen kykyä toimia ympäristön vaatimusten mukaisesti (koti, päiväkoti, koulu). Lapsen kehitystä tukevien toimenpiteiden tarvetta (esim. erityispäivähoito, erityisopetus, neuropsykologinen kuntoutus) Lapsen suoriutumista verrataan hänen ikäryhmänsä lasten suorituksiin huomioiden normaali ikävaihtelu. Tarpeen mukaan arvioidaan myös tunne-elämään, persoonallisuuteen ja sosiaalisten taitojen kehitykseen liittyviä piirteitä.

Tutkimusta tarvitaan
*Lapsen kehitystason ja erityisvaikeuksien selvittämiseen
*Oppimisvaikeuksien syiden erittelyyn
*Kehityksellisten aivotoimintahäiriöiden diagnosointiin (esi. lievä aivotoiminnan poikkeavuus eli "MBD", kielen kehityksen vaikeudet eli dysfasiat, tarkkaavaisuushäiriöt)
*Selvittämään neurologisten sairauksien ja vaurioiden vaikutuksia älylliseen toimintakykyyn (esim epilepsia, CP, tapaturmien aiheuttamat aivovammat)
*Aistivammaisen lapsen kehitystä arvioitaessa
*Kartoittamaan tukitoimenpiteiden ja kuntoutuksen tarvetta ja tuloksellisuutta (esim. puhe-, toimita-, ja psykoterapia, neuropsykologinen kuntoutus, koulumuotoratkaisut, erityisopetus).

Tutkimuksen suorittaa
Neuropsykologi sairaalassa tai yksityisesti esim. neuropsykologien toimipisteissä tai lääkäriasemalla

Laajan lastenneuropsykologisen tutkimuksen tekemiseen tarvitaan ongelman luonteesta riippuen aikaa keskimäärin 3-6 tuntia. Tutkimus on yleensä käytännön syistä järkevää jakaa useille käyntikerroille.
Tutkimuksesta laaditaan kirjallinen lausunto vanhemmille ja lähettävälle lääkärille, ja sopimuksen mukaan myös esim. kouluun tai päivähoitoon. Tutkimukseen voi kuulua myös neuvotteluja opettajien tai muiden lasten kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden kanssa.

(Lähde: http://www.neuropsykologia.fi/arkisto/esitteet/esite1.html)

Lastenneuropsykologinen kuntoutus on neuropsykologin antamaa lääkinnällistä kuntoutusta.
Kuntoutuksen tarve, edellytykset ja tavoitteet arvioidaan aina ennen kuntoutuksen aloittamista. Tutkimuksen perusteella laaditaan kuntoutussuunnitelma, jota kuntoutuksen edetessä muokataan ajankohtaisia tarpeita vastaaviksi.

Kuntoutuksessa käyvät lapset, joilla on oppimisvaikeuksia (lukeminen ja kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen, matematiikka, yleisesti lapsen edellytyksiä heikompi koulusuoriutuminen). Lapset, joilla on häiriöitä kognitiivisten taitojen kehityksessä (kielelliset erityisvaikeudet, nähdyn hahmottaminen ja silmä-käsi-yhteistyön vaikeudet, tarkkaavaisuuden ja oman toiminnan ohjauksen vaikeudet). Lapset, joilla neurologiseen sairauteen tai vammaan liittyy älyllisen toimintakyvyn erityisvaikeuksia. (esim. epilepsia, CP, tapaturmien aiheuttaman aivovauriot). Kehitys- ja aistivammaiset lapset, joilla todettu henkisen suorituskyvyn erityisvaikeuksia.

Kuntoutuksen tavoitteet ja sisältö suunnitellaan aina yksilöllisesti. Yleisesti kuntoutuksella pyritään lapsen toiminta- ja oppimiskyvyn parantamiseen. Yhteistyö vanhempien, opettajien, avustajien, lastentarhanopettajien ja muiden lapsen kanssa toimivien aikuisten kanssa on tärkeää.

Kuntoutuksessa harjoitetaan suoraan niitä taitoja, jotka tuottavat lapselle vaikeutta ja/tai ohjataan lasta käyttämään vahvoja taitojaan. Lisäksi kuntoutuksessa aina harjoitellaan yleisiä opiskelutaitoja, kuten oman toiminnan suunnittelua ja arviointia. Myönteisiä oppimistilanteita luomalla tuetaan lapsen itsetuntoa ja uskoa omaan yrittämiseen.

(Lähde: http://www.neuropsykologia.fi/arkisto/esitteet/esite2.html)

Pojallamme on aivan ihana neuropsykologi. Käymme yksityisessä neuropsykologikeskuksessa, josta kotikuntamme ostaa neuropsykologipalvelut. Kuopuksemme menee kuntoutukseen aina todella mielellään ja tekee tehtäviä kohtuullisen innokkaasti. Heillä on myös käytössä perinteinen tarrataulu, johon kerätään palkintotarroja ahkerasti tehdyistä tehtävistä. Palkkiona on ollut mm. valinnaisen pelin pelaamista. Poikamme kohdalla pääpaino on lukemisen, kirjoittamisen ja muistin kehittämisessä.











keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Tyttöjen illan herkkuja

Parantumattomana herkuttelijana rakastan hyvää ruokaa. Tästä ihanasta ateriasta saimme nauttia ystävieni kanssa eräänä kesäiltana.
Alkuperäinen resepti löytyy täältä:
http://www.jamieoliver.com/recipes/beef-recipes/grilled-steak-ratatouille-saffron-rice



Ratatouille


Sahramiriisi ja grillattua naudanlihaa

maanantai 17. helmikuuta 2014

Pöytäpalapeliä

Kävin perjantaina ostamassa uuden sivupöydän olohuoneeseen, josta olin jo pidempään haaveillut.
Kaksi päivää maltoin olla avaamatta paketteja, lähinnä muuten ohjelman täyteisen viikonlopun vuoksi, en niinkään omaan kärsivällisyyttäni.
Sunnuntai-iltana kaivoin työkalut esiin ja avasin laatikot. Sain vapaaehtoisen apulaisen meidän 10-vuotiaasta neitokaisesta.
Oli ihana katsella, miten innokkaasti tyttö auttoi minua, ruuvasi, naulasi ja luki ohjeita. Olen ollut viimeaikoina todella huono askartelemaan tai puuhaamaan yleensäkin mitään yhdessä. Nyt saatiin kaksi asiaa hoidettua kerralla, yhteinen laatuaika ja askarteluhommat. Kaupan päälle saatiin vielä sivupöytäkin valmiiksi :).

Tästä lähdettiin.


Puoliväli saavutettu.


Valmista. Laatikoiden säätöjä täytyy vielä hieman korjailla.

Tavarat vielä paikoilleen ja kynttilät palamaan valmiille pöydälle.

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Tomaatteja, tomaatteja

Jostain syystä minulla on tapana hamstrata tomaatteja. Varsinkin kirsikkatomaatteja ja erityisesti kesäaikaan. Välillä niitä on kertynyt kaappiin useita laatikollisia ja osa pääsee väistämättä pehmenemään ennen kuin niitä ehtii käyttämään.
Uunikuivaaminen on hyvä tapa lisätä kirsikkatomaattien käyttöikää. Tosin ne on niin hyviä, että harvemmin ne jäävät jääkaappiin useammaksi päiväksi.

Helpot ja nopeat tomaatit syntyvät näin:

1. Puolita kirsikka- tai luumutomaatit
2. Poista tomaateista "sisukset"
3. Levitä tomaatit uunipellille
4. Mausta esim. suolalla ja öljyllä. Myös yrtit sopivat tomaattien maustamiseen mainiosti
5. Kuivaa n. 150 asteisessa uunissa n. 1,5 h
6. Nauti sellaisenaan tai esim salaateissa.