Sain kuin sainkin aikaiseksi istuttaa pääsiäisruohon. Perinteisen rairuohon sijasta laitoin itämään ohraa. Sitä löytyi kaksi pussia kotoa omista kätköistä. Myös multaa oli valmiina, joten projektissa ei kovinkaan kauaa mennyt aikaa, kun lopulta sain itsestäni irti. Sain houkuteltua pikku herrankin istutuspuuhiin, hän ei ruohoa kuitenkaan omaan huoneeseensa halunnut ja nyt se kasvaakin olohuoneen ikkunalaudalla. Ensimmäiset siemenet itävät jo, joten pääsiäiseksi on luvassa edes hieman kevään vihreyttä.
sunnuntai 13. huhtikuuta 2014
torstai 10. huhtikuuta 2014
Hei huhtikuuta!
Kylläpäs päivät taas kuluvat sukkelaan. Huhtikuu on kohta puolessa välissä ja pääsiäinenkin ensi viikolla. Vielä ehtii kylvämään pääsiäisruohot, jos sitä ei ole vielä tehnyt. Minä en nimittäin ole. En oikein tiedä mihin kaikki päivät katoavat, mitään erikoista en ole viime aikoina tehnyt. Myös kaikki pihan kevätvalmistelut on tekemättä. Pihalla on edelleen kuihtuneet kanervat talven jäljiltä. Jos asettaisi tavoitteeksi, että pääsiäiseksi saisi pihalle useamman narsissin tuomaan kevätfiilistä niiden surkeiden kanervien tilalle.
Onneksi äitini huolehtii vieläkin aikuisesta tyttärestään ja sain maanantaisen nimipäivän kunniaksi hyvän alun kevätkukkasten hankinnalle.
Onneksi äitini huolehtii vieläkin aikuisesta tyttärestään ja sain maanantaisen nimipäivän kunniaksi hyvän alun kevätkukkasten hankinnalle.
torstai 13. maaliskuuta 2014
Tampereen kahvilahelmiä
Torstaiaamupäivisin minulla on omaa aikaa juniorin kuntoutuksen ajan. Aika ei ole pitkä, 45 min, mutta se on juuri sopivasti tee-hetken viettämiseen ruhtinaallisesti yksin. Kaikki pienten ja vähän isompienkin lasten vanhemmat tietävät miten ihanaa on, kun saa edes pienen tovin omaa aikaa, jonka voi viettää juuri siten, kuin itse haluaa.
Olen tutustunut Tampereen keskustan kahvilatarjontaan viime kuukausina ja löytänyt minulle uusia tuttavuuksia useammankin kappaleen. Tässä muutamia suosikkejani. Huomautuksena vielä, etten juo itse kahvia, siksi olen keskittynyt enemmänkin tee- ja virvoitusjuomavaihtoehtoihin.
Panttitalon Vohvelikahvila
Sijaitsee Puutarhakadulla lähellä KELA:n toimistoa. Avattu joulukuussa 2013. Kauniisti sisustettu, raikas valoisa kahvila. Sisustus noudattaa vanhan talon henkeä ja isot ikkunat avautuvat Puutarhakadulle. Hintataso on kohtuullinen, palvelu ystävällistä ja vohvelit ISOJA. Valikoimaa löytyy niin suolaisissa kuin makeissakin vohveleissa. Kaakaon saa aidolla kermavaahdolla ja juomavalikoima on laaja myös muissakin virvoitusjuomissa. Vohveli mansikkahillolla ja kupillinen teetä maksoivat 7,50 € ja kaakao kermavaahdolla 3,00 €.
Kaffila
Kaffila sijaitsee lähellä Keskustoria, Hallituskadun ja Aleksis Kiven kadun kulmassa. Tunnelmallisessa kahvilassa on laaja valikoima niin suolaisia kuin makeitakin herkkuja. Myös teevalikoimassa löytyy valinnan varaa niin vihreän- kuin mustankin teen ystäville. Tarjolla on myös brunssi viikonloppuaamuisin.
Pyymäen Oma
Eräs kahvilaihastuksistani on lähellä Stockmannia, Tuomikirjonkadulla sijaitseva Pyymäen Oma.
Kahvila on erittäin tyylikkäästi sisustettu, tuotevalikoima on laaja ja tarjolla on myös kevyttä lounasta. Lisätilaa kahvilaan tuo lasitettu terassi. Lounas on tarjolla arkisin klo 11-14 ja vaihtoehtoina on päivittäin vaihtuva keitto (5,90 €) tai salaatti (8,90 €). Salaattiannokset ovat ainakin erittäin runsaita ja hintaan kuuluu myös jälkiruokakahvi/tee. Pyymäen Omalla on myös anniskeluoikeudet, joten leivoksen kanssa voi nauttia vaikka pikkolopullollisen kuohuvaa.
Olen tutustunut Tampereen keskustan kahvilatarjontaan viime kuukausina ja löytänyt minulle uusia tuttavuuksia useammankin kappaleen. Tässä muutamia suosikkejani. Huomautuksena vielä, etten juo itse kahvia, siksi olen keskittynyt enemmänkin tee- ja virvoitusjuomavaihtoehtoihin.
Panttitalon Vohvelikahvila
Sijaitsee Puutarhakadulla lähellä KELA:n toimistoa. Avattu joulukuussa 2013. Kauniisti sisustettu, raikas valoisa kahvila. Sisustus noudattaa vanhan talon henkeä ja isot ikkunat avautuvat Puutarhakadulle. Hintataso on kohtuullinen, palvelu ystävällistä ja vohvelit ISOJA. Valikoimaa löytyy niin suolaisissa kuin makeissakin vohveleissa. Kaakaon saa aidolla kermavaahdolla ja juomavalikoima on laaja myös muissakin virvoitusjuomissa. Vohveli mansikkahillolla ja kupillinen teetä maksoivat 7,50 € ja kaakao kermavaahdolla 3,00 €.
Kuumaa kaakaota ja kermavaahtoa. Takuuvarma kylmän talvipäivän hitti |
Kaffila
Kaffila sijaitsee lähellä Keskustoria, Hallituskadun ja Aleksis Kiven kadun kulmassa. Tunnelmallisessa kahvilassa on laaja valikoima niin suolaisia kuin makeitakin herkkuja. Myös teevalikoimassa löytyy valinnan varaa niin vihreän- kuin mustankin teen ystäville. Tarjolla on myös brunssi viikonloppuaamuisin.
Jättituulihattu mansikka-kermatäytteellä ja kupillinen teetä 7,70 €. |
Pyymäen Oma
Eräs kahvilaihastuksistani on lähellä Stockmannia, Tuomikirjonkadulla sijaitseva Pyymäen Oma.
Kahvila on erittäin tyylikkäästi sisustettu, tuotevalikoima on laaja ja tarjolla on myös kevyttä lounasta. Lisätilaa kahvilaan tuo lasitettu terassi. Lounas on tarjolla arkisin klo 11-14 ja vaihtoehtoina on päivittäin vaihtuva keitto (5,90 €) tai salaatti (8,90 €). Salaattiannokset ovat ainakin erittäin runsaita ja hintaan kuuluu myös jälkiruokakahvi/tee. Pyymäen Omalla on myös anniskeluoikeudet, joten leivoksen kanssa voi nauttia vaikka pikkolopullollisen kuohuvaa.
Aikuisten lauantaipäivän hemmotteluhetki.
|
maanantai 10. maaliskuuta 2014
Graavilohi-jättirapupiiras
Lauantain vieraille tein tarjottavaksi graavilohi-jättirapupiiraan. Suolainen piiras oli nopea tehdä, oikaisin hieman ja käytin valmista ruis-kaurataikinaa. Myllyn Paras valmistaa valmiiksi pyöreää ruis-kaurapiirakkataikinaa, jota halusin testata. Täytteeksi laitoin graavilohta ja lisäsin vielä joukkoon jättirapuja, joita oli pakkasessa jäljellä puoli pussia.
Ainekset:
Valmis piirakkapohja
200 g graavilohta
100 g jättirapuja
2 dl kermaviiliä
2 dl juustoraastetta
3 kananmunaa
Santa Maria Lime-Pepper-maustesekoitusta
Kapriksia
Tilliä
Anna piirakkapohjan sulaa huoneen lämmössä, levitä sulanut pohja vuoan pohjalle ja reunoille.
Leikkaa graavilohi paloiksi ja sulata jättiravut kuumassa vedessä. Leivitä täytteet pohjan päälle. Sekoita kermaviili, juustoraaste ja kananmunat keskenään ja lisää mausteet. Kaada seos täytteiden päälle. Paista 200-asteisessa uunissa n. 35 min.
Ainekset:
Valmis piirakkapohja
200 g graavilohta
100 g jättirapuja
2 dl kermaviiliä
2 dl juustoraastetta
3 kananmunaa
Santa Maria Lime-Pepper-maustesekoitusta
Kapriksia
Tilliä
Anna piirakkapohjan sulaa huoneen lämmössä, levitä sulanut pohja vuoan pohjalle ja reunoille.
Leikkaa graavilohi paloiksi ja sulata jättiravut kuumassa vedessä. Leivitä täytteet pohjan päälle. Sekoita kermaviili, juustoraaste ja kananmunat keskenään ja lisää mausteet. Kaada seos täytteiden päälle. Paista 200-asteisessa uunissa n. 35 min.
Tarjoa sellaisenaan tai salaatin seurana!
keskiviikko 5. maaliskuuta 2014
Hunajapunajuuret vuohenjuuston kanssa
Eräs aikuisiän ruokarakkauksistani on uunipunajuuret. Punajuuret ovat helppoja, maukkaita ja ihanan värikkäitä juureksia, joita voi nauttia joko sinällään tai lisäkkeenä. Ohessa ohje erääseen suosikkiversiooni.
Ainekset:
-Punajuuria
-Ruokaöljyä
-Hunajaa
-Pippuria
-Rosmariinia
-Vuohenjuustoa
-Kapriksia
Kuori ja lohko punajuuret. Levitä lohkot uunivuokaan. Sekoita öljy, hunaja ja mausteet keskenään ja sekoita hyvin punajuurten joukkoon. Lämmitä uuni 200 asteeseen ja kypsennä punajuuria uunissa välillä sekoitellen, kunnes ne ovat pehmenneet makusi mukaisiksi. Itse pidän "al dente-kypsyydestä".
Mausta valmiit punajuuret vuohenjuustolla ja kapsiksilla. Toimii hyvin sellaisinaan tai esimerkiksi liharuokien lisäkkeenä.
Ainekset:
-Punajuuria
-Ruokaöljyä
-Hunajaa
-Pippuria
-Rosmariinia
-Vuohenjuustoa
-Kapriksia
Kuori ja lohko punajuuret. Levitä lohkot uunivuokaan. Sekoita öljy, hunaja ja mausteet keskenään ja sekoita hyvin punajuurten joukkoon. Lämmitä uuni 200 asteeseen ja kypsennä punajuuria uunissa välillä sekoitellen, kunnes ne ovat pehmenneet makusi mukaisiksi. Itse pidän "al dente-kypsyydestä".
Mausta valmiit punajuuret vuohenjuustolla ja kapsiksilla. Toimii hyvin sellaisinaan tai esimerkiksi liharuokien lisäkkeenä.
perjantai 28. helmikuuta 2014
Lettejä takkutukan taltuttamiseen
Esikoisemme on kasvattanut hiuksiaan käytännössä koko ikänsä. Niitä on käyty vuosien mittaan tasoittamassa kampaajalla aina silloin tällöin, mutta pääsääntöisesti niiden on annettu kasvaa. Ja onhan ne kauniit, silloin kun eivät ole tolkuttomassa takussa.
Olen aina tykännyt letittää hiuksia, minua ei ole vain itseäni siunattu pitkillä paksuilla hiuksilla, niinpä olenkin kohtuullisen innoissani elävästä kampauspäästä, paitsi silloin, kun selvittelen niitä tolkuttomia takkuja itku silmässä.
Tässä muutamia vinkkejä hiusten letittämiseen:
Ranskalainen letti vinottain
"Vesiputousletti"
Kalanruotoletti



Olen aina tykännyt letittää hiuksia, minua ei ole vain itseäni siunattu pitkillä paksuilla hiuksilla, niinpä olenkin kohtuullisen innoissani elävästä kampauspäästä, paitsi silloin, kun selvittelen niitä tolkuttomia takkuja itku silmässä.
Tässä muutamia vinkkejä hiusten letittämiseen:
Ranskalainen letti vinottain
Hiukset harjattu ja selvitetty takuttomiksi |
Letitys aloitettu perinteisellä ranskalaisella letillä etuhiuksista, pään vasemmalta puolelta |
Letitetään pään poikki vinoittain. |
Loput hiukset letitetään perusletille oikealle puolelle |
"Vesiputousletti"
Letitys aloitetaan ranskalaisena lettinä, mutta yläpuolelta otettu osio pudotetaan alas. Alas pudotetun osion vierestä otetaan uusi osio, joka liitetään lettiin. |
Loput hiukset letitetään haluttuun pituuteen asti toiselle puolelle päätä |
Tässä kiharsin vielä hieman latvoja |
Kalanruotoletti
Tässä
aloitin tekemään pientä lettiä pään vasemmalle puolelle. |
Kiinnitin letin ja tein oikealle
puolelle samanlaisen.
|
Yhdistin letit keskeltä yhtenäiseksi kalanruotoletiksi. |
perjantai 21. helmikuuta 2014
Lastenneuropsykologinen kuntoutus
Kuten aikaisemmassa postauksessa kerroin, kuopuksemme käy lastenneuropsykologisessa kuntoutuksessa. Ennen kuntoutuksen aloittamista kävimme keväällä 2013 läpi lastenneuropsykologiset tutkimuskäynnit. Ohessa tietoa mitä neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan ja kuntoutuksessa tehdään.
Neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan
*Älyllistä suorituskykyä
*Kykyprofiilia (Vahvat ja heikot taidot)
*Suoriutumisen erityispiirteiden yhteyksiä keskushermoston kehitykseen
Tutkimus tehdään neuropsykologisia testejä, haastatteluja, havainnointia käyttäen. Tutkimuksessa selvitetään lapsen taidollisia valmiuksia eri alueilla (esim. kielellinen kehitys, havaintotoiminnot, muisti ja oppimiskyky, tarkkaavaisuus, oman työskentelyn ohjaaminen). Lapsen kykyä toimia ympäristön vaatimusten mukaisesti (koti, päiväkoti, koulu). Lapsen kehitystä tukevien toimenpiteiden tarvetta (esim. erityispäivähoito, erityisopetus, neuropsykologinen kuntoutus) Lapsen suoriutumista verrataan hänen ikäryhmänsä lasten suorituksiin huomioiden normaali ikävaihtelu. Tarpeen mukaan arvioidaan myös tunne-elämään, persoonallisuuteen ja sosiaalisten taitojen kehitykseen liittyviä piirteitä.
Tutkimusta tarvitaan
*Lapsen kehitystason ja erityisvaikeuksien selvittämiseen
*Oppimisvaikeuksien syiden erittelyyn
*Kehityksellisten aivotoimintahäiriöiden diagnosointiin (esi. lievä aivotoiminnan poikkeavuus eli "MBD", kielen kehityksen vaikeudet eli dysfasiat, tarkkaavaisuushäiriöt)
*Selvittämään neurologisten sairauksien ja vaurioiden vaikutuksia älylliseen toimintakykyyn (esim epilepsia, CP, tapaturmien aiheuttamat aivovammat)
*Aistivammaisen lapsen kehitystä arvioitaessa
*Kartoittamaan tukitoimenpiteiden ja kuntoutuksen tarvetta ja tuloksellisuutta (esim. puhe-, toimita-, ja psykoterapia, neuropsykologinen kuntoutus, koulumuotoratkaisut, erityisopetus).
Tutkimuksen suorittaa
Neuropsykologi sairaalassa tai yksityisesti esim. neuropsykologien toimipisteissä tai lääkäriasemalla
Laajan lastenneuropsykologisen tutkimuksen tekemiseen tarvitaan ongelman luonteesta riippuen aikaa keskimäärin 3-6 tuntia. Tutkimus on yleensä käytännön syistä järkevää jakaa useille käyntikerroille.
Tutkimuksesta laaditaan kirjallinen lausunto vanhemmille ja lähettävälle lääkärille, ja sopimuksen mukaan myös esim. kouluun tai päivähoitoon. Tutkimukseen voi kuulua myös neuvotteluja opettajien tai muiden lasten kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden kanssa.
(Lähde: http://www.neuropsykologia.fi/arkisto/esitteet/esite1.html)
Lastenneuropsykologinen kuntoutus on neuropsykologin antamaa lääkinnällistä kuntoutusta.
Kuntoutuksen tarve, edellytykset ja tavoitteet arvioidaan aina ennen kuntoutuksen aloittamista. Tutkimuksen perusteella laaditaan kuntoutussuunnitelma, jota kuntoutuksen edetessä muokataan ajankohtaisia tarpeita vastaaviksi.
Kuntoutuksessa käyvät lapset, joilla on oppimisvaikeuksia (lukeminen ja kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen, matematiikka, yleisesti lapsen edellytyksiä heikompi koulusuoriutuminen). Lapset, joilla on häiriöitä kognitiivisten taitojen kehityksessä (kielelliset erityisvaikeudet, nähdyn hahmottaminen ja silmä-käsi-yhteistyön vaikeudet, tarkkaavaisuuden ja oman toiminnan ohjauksen vaikeudet). Lapset, joilla neurologiseen sairauteen tai vammaan liittyy älyllisen toimintakyvyn erityisvaikeuksia. (esim. epilepsia, CP, tapaturmien aiheuttaman aivovauriot). Kehitys- ja aistivammaiset lapset, joilla todettu henkisen suorituskyvyn erityisvaikeuksia.
Kuntoutuksen tavoitteet ja sisältö suunnitellaan aina yksilöllisesti. Yleisesti kuntoutuksella pyritään lapsen toiminta- ja oppimiskyvyn parantamiseen. Yhteistyö vanhempien, opettajien, avustajien, lastentarhanopettajien ja muiden lapsen kanssa toimivien aikuisten kanssa on tärkeää.
Kuntoutuksessa harjoitetaan suoraan niitä taitoja, jotka tuottavat lapselle vaikeutta ja/tai ohjataan lasta käyttämään vahvoja taitojaan. Lisäksi kuntoutuksessa aina harjoitellaan yleisiä opiskelutaitoja, kuten oman toiminnan suunnittelua ja arviointia. Myönteisiä oppimistilanteita luomalla tuetaan lapsen itsetuntoa ja uskoa omaan yrittämiseen.
(Lähde: http://www.neuropsykologia.fi/arkisto/esitteet/esite2.html)
Pojallamme on aivan ihana neuropsykologi. Käymme yksityisessä neuropsykologikeskuksessa, josta kotikuntamme ostaa neuropsykologipalvelut. Kuopuksemme menee kuntoutukseen aina todella mielellään ja tekee tehtäviä kohtuullisen innokkaasti. Heillä on myös käytössä perinteinen tarrataulu, johon kerätään palkintotarroja ahkerasti tehdyistä tehtävistä. Palkkiona on ollut mm. valinnaisen pelin pelaamista. Poikamme kohdalla pääpaino on lukemisen, kirjoittamisen ja muistin kehittämisessä.
Neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan
*Älyllistä suorituskykyä
*Kykyprofiilia (Vahvat ja heikot taidot)
*Suoriutumisen erityispiirteiden yhteyksiä keskushermoston kehitykseen
Tutkimus tehdään neuropsykologisia testejä, haastatteluja, havainnointia käyttäen. Tutkimuksessa selvitetään lapsen taidollisia valmiuksia eri alueilla (esim. kielellinen kehitys, havaintotoiminnot, muisti ja oppimiskyky, tarkkaavaisuus, oman työskentelyn ohjaaminen). Lapsen kykyä toimia ympäristön vaatimusten mukaisesti (koti, päiväkoti, koulu). Lapsen kehitystä tukevien toimenpiteiden tarvetta (esim. erityispäivähoito, erityisopetus, neuropsykologinen kuntoutus) Lapsen suoriutumista verrataan hänen ikäryhmänsä lasten suorituksiin huomioiden normaali ikävaihtelu. Tarpeen mukaan arvioidaan myös tunne-elämään, persoonallisuuteen ja sosiaalisten taitojen kehitykseen liittyviä piirteitä.
Tutkimusta tarvitaan
*Lapsen kehitystason ja erityisvaikeuksien selvittämiseen
*Oppimisvaikeuksien syiden erittelyyn
*Kehityksellisten aivotoimintahäiriöiden diagnosointiin (esi. lievä aivotoiminnan poikkeavuus eli "MBD", kielen kehityksen vaikeudet eli dysfasiat, tarkkaavaisuushäiriöt)
*Selvittämään neurologisten sairauksien ja vaurioiden vaikutuksia älylliseen toimintakykyyn (esim epilepsia, CP, tapaturmien aiheuttamat aivovammat)
*Aistivammaisen lapsen kehitystä arvioitaessa
*Kartoittamaan tukitoimenpiteiden ja kuntoutuksen tarvetta ja tuloksellisuutta (esim. puhe-, toimita-, ja psykoterapia, neuropsykologinen kuntoutus, koulumuotoratkaisut, erityisopetus).
Tutkimuksen suorittaa
Neuropsykologi sairaalassa tai yksityisesti esim. neuropsykologien toimipisteissä tai lääkäriasemalla
Laajan lastenneuropsykologisen tutkimuksen tekemiseen tarvitaan ongelman luonteesta riippuen aikaa keskimäärin 3-6 tuntia. Tutkimus on yleensä käytännön syistä järkevää jakaa useille käyntikerroille.
Tutkimuksesta laaditaan kirjallinen lausunto vanhemmille ja lähettävälle lääkärille, ja sopimuksen mukaan myös esim. kouluun tai päivähoitoon. Tutkimukseen voi kuulua myös neuvotteluja opettajien tai muiden lasten kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden kanssa.
(Lähde: http://www.neuropsykologia.fi/arkisto/esitteet/esite1.html)
Lastenneuropsykologinen kuntoutus on neuropsykologin antamaa lääkinnällistä kuntoutusta.
Kuntoutuksen tarve, edellytykset ja tavoitteet arvioidaan aina ennen kuntoutuksen aloittamista. Tutkimuksen perusteella laaditaan kuntoutussuunnitelma, jota kuntoutuksen edetessä muokataan ajankohtaisia tarpeita vastaaviksi.
Kuntoutuksessa käyvät lapset, joilla on oppimisvaikeuksia (lukeminen ja kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen, matematiikka, yleisesti lapsen edellytyksiä heikompi koulusuoriutuminen). Lapset, joilla on häiriöitä kognitiivisten taitojen kehityksessä (kielelliset erityisvaikeudet, nähdyn hahmottaminen ja silmä-käsi-yhteistyön vaikeudet, tarkkaavaisuuden ja oman toiminnan ohjauksen vaikeudet). Lapset, joilla neurologiseen sairauteen tai vammaan liittyy älyllisen toimintakyvyn erityisvaikeuksia. (esim. epilepsia, CP, tapaturmien aiheuttaman aivovauriot). Kehitys- ja aistivammaiset lapset, joilla todettu henkisen suorituskyvyn erityisvaikeuksia.
Kuntoutuksen tavoitteet ja sisältö suunnitellaan aina yksilöllisesti. Yleisesti kuntoutuksella pyritään lapsen toiminta- ja oppimiskyvyn parantamiseen. Yhteistyö vanhempien, opettajien, avustajien, lastentarhanopettajien ja muiden lapsen kanssa toimivien aikuisten kanssa on tärkeää.
Kuntoutuksessa harjoitetaan suoraan niitä taitoja, jotka tuottavat lapselle vaikeutta ja/tai ohjataan lasta käyttämään vahvoja taitojaan. Lisäksi kuntoutuksessa aina harjoitellaan yleisiä opiskelutaitoja, kuten oman toiminnan suunnittelua ja arviointia. Myönteisiä oppimistilanteita luomalla tuetaan lapsen itsetuntoa ja uskoa omaan yrittämiseen.
(Lähde: http://www.neuropsykologia.fi/arkisto/esitteet/esite2.html)
Pojallamme on aivan ihana neuropsykologi. Käymme yksityisessä neuropsykologikeskuksessa, josta kotikuntamme ostaa neuropsykologipalvelut. Kuopuksemme menee kuntoutukseen aina todella mielellään ja tekee tehtäviä kohtuullisen innokkaasti. Heillä on myös käytössä perinteinen tarrataulu, johon kerätään palkintotarroja ahkerasti tehdyistä tehtävistä. Palkkiona on ollut mm. valinnaisen pelin pelaamista. Poikamme kohdalla pääpaino on lukemisen, kirjoittamisen ja muistin kehittämisessä.
keskiviikko 19. helmikuuta 2014
Tyttöjen illan herkkuja
Parantumattomana herkuttelijana rakastan hyvää ruokaa. Tästä ihanasta ateriasta saimme nauttia ystävieni kanssa eräänä kesäiltana.
Alkuperäinen resepti löytyy täältä:
http://www.jamieoliver.com/recipes/beef-recipes/grilled-steak-ratatouille-saffron-rice
Alkuperäinen resepti löytyy täältä:
http://www.jamieoliver.com/recipes/beef-recipes/grilled-steak-ratatouille-saffron-rice
Ratatouille |
Sahramiriisi ja grillattua naudanlihaa |
maanantai 17. helmikuuta 2014
Pöytäpalapeliä
Kävin perjantaina ostamassa uuden sivupöydän olohuoneeseen, josta olin jo pidempään haaveillut.
Kaksi päivää maltoin olla avaamatta paketteja, lähinnä muuten ohjelman täyteisen viikonlopun vuoksi, en niinkään omaan kärsivällisyyttäni.
Sunnuntai-iltana kaivoin työkalut esiin ja avasin laatikot. Sain vapaaehtoisen apulaisen meidän 10-vuotiaasta neitokaisesta.
Oli ihana katsella, miten innokkaasti tyttö auttoi minua, ruuvasi, naulasi ja luki ohjeita. Olen ollut viimeaikoina todella huono askartelemaan tai puuhaamaan yleensäkin mitään yhdessä. Nyt saatiin kaksi asiaa hoidettua kerralla, yhteinen laatuaika ja askarteluhommat. Kaupan päälle saatiin vielä sivupöytäkin valmiiksi :).
Kaksi päivää maltoin olla avaamatta paketteja, lähinnä muuten ohjelman täyteisen viikonlopun vuoksi, en niinkään omaan kärsivällisyyttäni.
Sunnuntai-iltana kaivoin työkalut esiin ja avasin laatikot. Sain vapaaehtoisen apulaisen meidän 10-vuotiaasta neitokaisesta.
Oli ihana katsella, miten innokkaasti tyttö auttoi minua, ruuvasi, naulasi ja luki ohjeita. Olen ollut viimeaikoina todella huono askartelemaan tai puuhaamaan yleensäkin mitään yhdessä. Nyt saatiin kaksi asiaa hoidettua kerralla, yhteinen laatuaika ja askarteluhommat. Kaupan päälle saatiin vielä sivupöytäkin valmiiksi :).
![]() |
Tästä lähdettiin. |
![]() |
Puoliväli saavutettu. |
![]() |
Valmista. Laatikoiden säätöjä täytyy vielä hieman korjailla. |
![]() |
Tavarat vielä paikoilleen ja kynttilät palamaan valmiille pöydälle. |
keskiviikko 5. helmikuuta 2014
Tomaatteja, tomaatteja
Jostain syystä minulla on tapana hamstrata tomaatteja. Varsinkin kirsikkatomaatteja ja erityisesti kesäaikaan. Välillä niitä on kertynyt kaappiin useita laatikollisia ja osa pääsee väistämättä pehmenemään ennen kuin niitä ehtii käyttämään.
Uunikuivaaminen on hyvä tapa lisätä kirsikkatomaattien käyttöikää. Tosin ne on niin hyviä, että harvemmin ne jäävät jääkaappiin useammaksi päiväksi.
Helpot ja nopeat tomaatit syntyvät näin:
1. Puolita kirsikka- tai luumutomaatit
2. Poista tomaateista "sisukset"
3. Levitä tomaatit uunipellille
4. Mausta esim. suolalla ja öljyllä. Myös yrtit sopivat tomaattien maustamiseen mainiosti
5. Kuivaa n. 150 asteisessa uunissa n. 1,5 h
6. Nauti sellaisenaan tai esim salaateissa.
Uunikuivaaminen on hyvä tapa lisätä kirsikkatomaattien käyttöikää. Tosin ne on niin hyviä, että harvemmin ne jäävät jääkaappiin useammaksi päiväksi.
Helpot ja nopeat tomaatit syntyvät näin:
1. Puolita kirsikka- tai luumutomaatit
2. Poista tomaateista "sisukset"
3. Levitä tomaatit uunipellille
4. Mausta esim. suolalla ja öljyllä. Myös yrtit sopivat tomaattien maustamiseen mainiosti
5. Kuivaa n. 150 asteisessa uunissa n. 1,5 h
6. Nauti sellaisenaan tai esim salaateissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)