Asiahan oli tiedossa jo pari kuukautta ennen koulun päättymistä ja kyseessä oli tietenkin lapsen etu, joten tilanne ei tullut yllätyksenä todistusten jaossa. Silti surin asiaa täysin järjenvastaisesti etukäteen ja mietin välillä, että olisinko voinut tehdä jotain toisin, olenko nyt epäonnistunut äitinä ja mitä muut ajattelevat, pidetäänkö lastani tyhmänä. Vaikka nykyään yhä enemmän ymmärretään, että lapset oppivat omassa tahdissaan ja yksilöllistä oppimista pyritään tukemaan resussien mukaan, liittyy luokalle jäämiseen edelleen häpeän ja epäonnistumisen tunteita. Itse koitin asiasta kovin rehellisesti ja häpeilemättä puhua sekä lapsen että ulkopuolisten kanssa. Myös poika itse kertoi, että hän käy ensimmäisen luokan toiseen kertaan. Silti jossain sydämen sopukoissa tahtoi välillä kaivertaa, kun toiset vanhemmat hehkuttivat omien lastensa koulumenestystä ihan ansaitustikin. Lasta saa ja pitää kehua onnistumisista. Ehkä niissä hetkissä pyrki pintaan ennemminkin tunne siitä, että tässä yhteiskunnassa edelleen mitataan onnistumisia ja paremmuutta koulumenestyksellä ja omat lapset eivät pärjää tässä vertailussa ja muut pitävät heitä huonompina eivätkä huomioi heidän hyviä puoliaan ja lahjakkuuksiaan muissa asioissa.
Myös lapset tekevät karuakin vertailua keskenään niin koulunumeroista kuin todistuksistakin. Pojan opettaja muistutti taas tämän kevään todistusten jaossa hienosti, ennen todistusten antamista lapsille, että "katsokaa todistukset vanhempien kanssa, niillä mitataan ainoastaan omaa henkilökohtaista oppimista, ei ole tarkoitus vertailla kaverin todistukseen."
Myönnän, että olen myös itse kirjoittanut Facebook-päivityksen tyttären koulumenestyksestä. Hän sai kolmannen luokan keväällä ns. tsempparistipendin. Stipendi on vanhempainyhdistyksen myöntämä ja jaetaan keväisin joka luokalla yhdelle tytölle ja yhdelle pojalle, jotka ovat vuoden aikana erityisen paljon tsempanneet ja parantaneet koulumenestystään. Stipendin voi saada vain kerran ala-asteen aikana. Mielestäni kyseessä on todella hieno tunnustus, jolla annetaan mahdollisuus myös niille "seiskan oppilaille".
Tietysti olen puolueellinen arvioidessa oman lapsen koulunkäyntiä, mutta tyttö teki kyllä todella paljon töitä sinä keväänä. Hän kävi säännöllisesti tukiopetuksessa ja lisäksi meillä kävi kotona matematiikan opiskelija opettamassa ja harjoittelemassa hänen kanssaan matematiikkaa.
Ihanaa kesää kaikille koulunsa päättäville ja lomansa aloittaville. Toivottavasti tuli auringontäyteinen ja lämmin kesä, että kaikki koululaiset saisivat ladata akkujaan ja jaksavat kukin omien taitojensa mukaan opiskella taas syksyn tullen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti